sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Kesäisen lämmintä

 Ennätyslämpötiloja: 23 syyskuussa. Viikon sateet ja tyyni sää rohkaisivat polttamaan ison kansan kesällä kerättyjä ja siivottuja oksia ja pieniä runkoja. Kipeä selkä hidasti askelta, mutta aika toimeliaita oltiin. Lähimaaston kävely tuotti mm. herkkutattikastikkeen tuonnempana nautittavaksi. Omasta maasta otettiin myös aterian perunat, jotka istutettiin juhannuksen jälkeen.

Mielenkiintoinen fakta, että "saunasyke" puolittuu puolessa minuutissa viilessä vedessä. Testasin edellisen muutamaan kertaan lauantai-iltana. Sunnuntaina jouduin taapeloimaan lautakasan uusiksi, koska haluamani parrut olivat alimmaisina. Niistä rakensin ranturin pulpettiveneelle. ranturin toimivuutta testataan myöhemmin, kunhan veneilykausi päättyy. 

Metsästyskauden alku näkyi alkaneen; rantavedessä kellui kyyhkysen raato, joka naarattiin rantakiville, ehkä mäyrän tai jonkun muun löydettäväksi. Johanna uskoi löytäneensä tontilta mäyrän luolaston suuaukon, jää nähtäväksi tavataanko varovaista otusta jonain iltana. Lämpö varmaan taustalla siihenkin, että sain irrotella neljä punkin nymfiä iltani iloksi.

Oksat liekeissä

Uudet työkengät; edulliset ja toimivat

Kyyhkyvainaa

Lautakasa kuosissa, vaikkakin kuva vinossa

Ranturiviritelmä


sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Sadonkorjuu



 Aila-myrsky oli aika armollinen tontillamme; paljon pudonneita oksia, muttei kaatuneita puita. Teimme pienen kävelylenkin lähistöllä ja paljon näkyi puita kenollaan ja jokunen oli päätynyt estämään liikennettäkin. Myrskyn jälkeenkin tuuli pysyi sen verran kovana, ettei tarvinnut pohtia verkkojen laskua. Perusmökkeilyä siis saunomisineen ja grillaamisineen.

Lauantaina kirkonkylällä kävimme sadonkorjuujuhlaa seuraamassa. Väkeä oli niin paljon liikkeellä, että parkkipaikkaakin sai hetken etsiä. Johanna löysi torilta mm. hunajaa Matiakselle ja Idalle vadelmasosetta. Osuimme parahiksi FoodFellowsin kauden lopetusbuffetiin syömään varastojaan tyhjiksi. 

Kiersin Kaiplotin pulpettiveneellä, josko veneenpohjaan kasvaneet levät olisivat vähän irronneet. Sunnuntaina lähdimme hyvissä ajoin kaupunkiin mukanamme sankollinen rypäleitä, joista Johanna parastaikaa loihtii mehua. Vuodenaika on varovasti vaihtumassa värikkääseen ja toistaiseksi lämpimään syksyyn.

Giljotiini viritetty

Makeita ovat tänä vuonna
Foodfellowsin herkkuja
Läski tummuu
Söpöjä...
...herkkusieniä
Rypälemehua tulossa

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Tuulista

 Sateista ja tuulista, silti piti silakkaverkot laskea. Nostaminen olikin aika haastavaa navakassa länsituulessa. Parikymmentä silakkaa saimme ja enteen siitä, että isompia saaliita alkaa pian tulla.

Ranturia rakentelin ja Ida opiskeli välillä historiaa ja välillä kudontaohjeita villapaitaansa varten. Ainoa tragedia oli, kun vastapoimitut mustikat unohtuivat terassille.